Uutinen
 

Selvitys rautateiden henkilöliikennepalveluista

10.5.2017 10.00

Rautatielain mukaan sääntelyelimen on kuultava kahden vuoden välein rautateiden tavara- ja henkilöliikennepalvelujen käyttäjien edustajia ottaakseen huomioon näiden näkemykset rautatieliikenteen markkinoista. Tehtävä on uusi ja henkilöliikenteen osalta kuuleminen toteutettiin nyt ensimmäisen kerran IRO Researchin toimesta internet-paneelissa 1.3.-7.3.2017. Otosta täydennettiin puhelinhaastatteluin.

Lopullinen vastaajamäärä oli 681 henkilöä. Otos on painotettu vastaamaan sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan suomalaista aikuisväestöä. Vastaajina olivat pääasiallisesti henkilöt, joilla on kokemusta kaukoliikenteen ja/tai lähiliikenteen junamatkustamisesta. Lisäksi henkilöiltä, joilla ei ole junamatkustamiskokemusta, kysyttiin mm. syitä siihen, miksi junalla ei matkusteta.

Tutkimuksen mukaan kaukoliikenteen asiakkaista 93 % piti junamatkan hintaa erittäin tai melko tärkeänä tekijänä valittaessa kulkumuotoa. Lipun hinnalla on suurempi painoarvo kaukoliikenteessä kuin lähiliikenteessä. Konduktöörin palvelua, turvallisuutta ja järjestystä junassa sekä muun henkilökunnan palvelua arvioitiin erittäin myönteisesti. Heikoimman arvosanan sai junien täsmällisyys ja aikataulussa pysyminen.

Lähiliikenteessä tärkeimmiksi valintatekijöiksi mainittiin helposti löydettävät ja helppolukuiset aikataulut, junamatkan hinta, riittävän tiheät vuorovälit sekä yhteysnopeus. Edellä mainittujen lisäksi myös esimerkiksi lipunostoa aseman lipputoimistossa piti tärkeänä reilu puolet lähiliikenteen asiakkaista. Lipunmyyjän palvelua ja matkustussujuvuutta arvioitiin hyvin myönteisesti. Junien siisteyden arvosana oli heikoin.

Ei-junamatkustamiskokemusta omaavien vastaajien keskuudessa tärkeimpinä valintatekijöinä nousivat esiin helppolukuiset ja helposti löydettävät aikataulut, junamatkan hinta ja yhteysnopeus. Näiden lisäksi reilu kaksi vastaajaa kolmesta piti tärkeänä lipunostomahdollisuutta aseman lipputoimistossa. Selkein peruste välttää junamatkustamista oli oman auton tai bussin käyttö. Taustalla on todennäköisesti käytön helppous, sujuvuus sekä se, että juna ei ole realistinen matkustamisen vaihtoehto. Junamatkustaminen vähenee selkeästi, kun etäisyys lähimmälle juna-asemalle kasvaa.

Kaikissa kyselyryhmissä kauko- ja lähiliikenteessä sekä ei-junamatkustamiskokemusta omaavien keskuudessa vähiten tärkeänä valintatekijänä mainittiin monipuolinen palvelutarjonta asemilla sekä puhelimessa tehtävä tiedustelu ja lippujen varaaminen.

Saavutettavuuden ja asemalla asioimisen osalta myönteisimmin junamatkustajat arvioivat laiturialueen turvallisuuden ja toimivuuden, aikataulujen soveltuvuuden tarpeisiin sekä näyttötaulujen toimivuuden. Kriittisimmät arviot annettiin aseman sosiaalitilojen ja odotustilojen viihtyvyydelle sekä lipunmyynnille.

Kokonaisarvosana kaukoliikenteen palvelun laadulle on kouluarvosana-asteikolla 8,14 eli melko hyvä. Lähiliikenteen kokonaisarvosana on 7,96.

Junamatkustamisen vahvuusalueiksi voidaan tulosten perusteella nimetä kaukoliikenteen aikataulujen soveltuvuus tarpeisiin, konduktöörin ja muun henkilökunnan palvelu, laiturialueen toimivuus ja turvallisuus sekä erityisesti lähiliikenteessä matkustussujuvuus ja junan vaihtaminen. Keskeisimpiä kehittämiskohteita junamatkustamisen palvelulle ovat aseman lipunmyynti, asemien sosiaalitilojen viihtyvyys sekä kaukoliikenteen täsmällisyys ja aikataulussa pysyminen.

Tutustu tutkimuksen materiaaliin täältä.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat

Erityisasiantuntija Mertti Anttila, rautatiealan sääntelyelin, puh. 040 502 4911
Tutkimusjohtaja Tomi Ronkainen, IROResearch Oy, puh. 050 304 2397