Erimielisyysasiat
 

Erimielisyysasiat

Jos jonkun katsotaan toimineen rautatielain tai sen nojalla annettujen vaatimusten vastaisesti tai vastoin syrjimättömyyden ja tasapuolisuuden vaatimuksia, asian voi saattaa sääntelyelimen tutkittavaksi. Tällaisen valituksen voi tehdä rautatieliikenteen harjoittaja, ratakapasiteetin hakija, koulutuspalveluja tarvitseva yritys, rataverkon haltija, palvelupaikan ylläpitäjä, muu palvelun tarjoaja tai joukkoliikennelain 14 §:ssä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen.

Sääntelyelin voi ottaa asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.

Valituksen sisältö

Asia tulee saattaa vireille sääntelyelimessä kirjallisesti. Valituksesta on käytävä ilmi vireillepanijan vaatimus perusteineen. Valituksessa tulee yksilöidä menettely siten, että menettelyn yhteys rautatielain säännöksiin tai sen nojalla annettuihin säädöksiin voidaan todeta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Toimitettavissa asiakirjoissa tulee yksilöidä niissä mah­dol­li­ses­ti ole­vat lii­ke­sa­lai­suu­det ja mah­dol­li­set muut sa­las­sa pi­det­tä­vät tie­dot sel­väs­ti.

Valitus pyydetään toimittamaan Liikenteen turvallisuusviraston kirjaamoon osoitteella

Rautatiealan sääntelyelin
PL 467
00101 Helsinki

tai sähköpostitse osoitteeseen

 

Erimielisyysasian käsittely

Asia on ratkaistava ensisijaisesti sovittelemalla.

Jos sovittelu ei johda tulokseen, on sääntelyelimen annettava ratkaisunsa asiassa kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on saanut käyttöönsä asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen.

Sääntelyelimellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä ilman aiheetonta viivästystä saada asian käsittelyä varten tarvittavat tiedot ja selvityksen rautatieliikenteen harjoittajilta ja rataverkon haltijoilta.

Valituksen käsittelyssä noudatetaan hallintolain (434/2003) mukaista menettelyä. Sääntelyelin voi selvittää asiaa kirjallisesti, suullisesti ja tarkastusten avulla.

Käsittelyn julkisuus

Sääntelyelimessä käsiteltävissä asioissa noudatetaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Pää­sään­töi­ses­ti valitukset ovat julkisuuslain pe­rus­teel­la jul­ki­sia. Vi­ran­omai­sen tu­lee pyy­det­täes­sä an­taa ke­nel­le ta­han­sa tie­to valituksesta ja sii­hen liit­ty­vis­tä asia­kir­jois­ta. Toi­saal­ta lais­sa mää­rä­tään myös sa­las­sa­pi­to­vel­voit­teis­ta, joi­den pe­rus­teel­la esi­mer­kik­si lii­ke­sa­lai­suuk­sia ja eräi­tä mui­ta jul­ki­suus­lais­sa mää­ri­tel­ty­jä tie­to­ja ei saa pal­jas­taa. Tä­män vuok­si valituksessa on tar­peen yk­si­löi­dä siinä mah­dol­li­ses­ti ole­vat lii­ke­sa­lai­suu­det ja mah­dol­li­set muut sa­las­sa pi­det­tä­vät tie­dot sel­väs­ti.

Myös valituksen te­ki­jän hen­ki­löl­li­syys on pää­sään­töi­ses­ti jul­ki­nen tie­to. Hen­ki­löl­li­syys voi­daan sa­la­ta vain, jos sii­hen on eri­tyi­siä syi­tä, ku­ten erit­täin tär­keä ylei­nen tai yk­si­tyi­nen etu.

Sääntelyelimen päätös ja muutoksenhaku

Sääntelyelimen erimielisyysasiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.