Etusivu: Rautatiealan sääntelyelin
Etusivu: Rautatiealan sääntelyelin
Valikko

Euroopan Unioni (EU) on erilaisin sääntelymuutoksin edistänyt rautatiekilpailua jo 1990-luvulta lähtien. Tavaraliikenne vapautettiin kilpailulle vuonna 2007. Kansainvälisiä henkilöliikennepalveluja koskevat Euroopan unionin markkinat ovat olleet avoinna kilpailulle vuodesta 2010 ja kansallisen henkilöliikenteen markkinat vuodesta 2021, lukuun ottamatta julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia. Ne tulee kilpailuttaa alalla pääsääntöisesti 25.12.2023 jälkeen.

Suomessa rautatieliikenteen markkinat on avattu sekä tavara- että henkilöliikenteessä ns. vapaan markkinoille tulon mallilla (ns. open access). Uuden liikennöijän markkinoille tulo (ns. open access) edellyttää uudesta palvelusta ilmoittamisen rautatiealan sääntelyelimelle 18 kk ennen palvelun aloittamista. Lisäksi uuden palvelun tulee läpäistä taloudellisen tasapainon testi, jos jokin siihen oikeutettu taho tällaista pyytää.

Julkinen palveluhankintasopimus liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ja VR-Yhtymä Oyj:n (VR) välillä on voimassa 31.12.2030 saakka.

Tavaraliikenne
Valtion rataverkolla toimii tällä hetkellä kolme rautatieyritystä, VR, Fenniarail Oy ja North Rail Oy. Näiden yritysten lisäksi toimilupa rautateiden tavarakuljetuksiin on myönnetty Ratarahti Oy:lle, Aurora Rail Oy:lle ja FoxRail Logistics Oy:lle. Ratarahti toimii lähinnä paikallisesti Imatran alueella. Aurora Raililla ja FoxRail Logisticsilla on mahdollisuus harjoittaa vaihtotyöliikennettä kaikilla Suomen ratapihoilla.

Henkilöliikenne
Valtionyhtiö VR on Suomessa toistaiseksi ainoa henkilöliikenteen operoija. LVM:n ja VR:n välillä on tehty julkisen palvelun suorahankintasopimus ajalle 1.2.2022 - 31.12.2030. Sopimus koskee osaa Suomen henkilöliikenteestä. Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) keväällä 2020 kilpailutettu sopimus pääkaupunkiseudun lähiliikenteen osalta alkoi vuoden 2021 kesäkuussa. Sopimuksen mukaan VR jatkaa lähiliikennejunien liikennöintiä.

Rautatieliikenne on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti ja suurin osa henkilöliikenteestä keskittyy Helsingin seudulle ja Etelä-Suomeen. Junamatkoista yli 90 % on tehty 300 kilometrin säteellä Helsingistä, eli kaikki lähiliikenteen ja merkittävä osa kaukoliikenteen matkoista.

Rataverkko
Suomessa on valtion rataverkkoa 5918 km, josta sähköistettyä rataa 3359 km ja sähköistämätöntä 2559 km. Vuonna 2021 rataverkolla ajettiin 47 437 000 junakilometriä. Näistä tavaraliikenteen osuus oli 14 689  000 km ja henkilöliikenteen osuus 32 748 000 km.

Markkinoiden seuranta

Rautatiemarkkinoiden kehittymistä seurataan vuosittain kansallisesti sekä kansainvälisesti erilaisten selvitysten ja kyselyiden avulla.

Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille:

Jäsenvaltioille suunnatun vuosittaisen kyselyn perusteella Euroopan komissio julkaisee joka toinen vuosi neuvostolle ja Euroopan parlamentille laatimansa kertomuksen rautatiemarkkinoiden kehityksen seurannasta. Viimeisin raportti on julkaistu syyskuussa 2023:

8. kertomus rautatiemarkkinoiden kehityksen seurannasta (Ulkoinen linkki)

Commission staff working document: Eight monitoring report on the development of the rail market
Part 1/2 (Ulkoinen linkki)
Part 2/2 (Ulkoinen linkki)

IRG-Railin julkaisemat markkinaraportit:

Suomi on mukana eurooppalaisessa itsenäisten rautatiealan sääntelyelinten ryhmässä IRG-Railissä. IRG-Rail seuraa myös rautatiemarkkinoita ja julkaisee vuosittain markkinaseurantaraportin. Järjestyksessään 12. markkinaraportti julkaistiin maaliskuussa 2024.

12th IRG-Rail Market Monitoring Report (Ulkoinen linkki)

Rautatiepalvelujen loppukäyttäjien näkemykset markkinoista:

Sääntelyelimen on raideliikennelain mukaisesti kuultava vähintään kahden vuoden välein rautateiden tavara- ja henkilöliikennepalvelujen käyttäjien edustajia ottaakseen huomioon näiden näkemykset rautatieliikenteen markkinoista.

Tutkimukset, joilla on selvitetty rautateiden loppukäyttäjien näkemyksiä markkinoista löydät alta

Päivitetty